Se mita edellispaivana koettiin ja ylitettiin oli ehka enemmankin kulttuuripaniikki kuin se kuuluisa shokki. Olo on kylla tasaantunut, mutta shokeeraantunut fiilis jatkuu yha. Eilen oli oikein vanka paiva koska
A) matkattiin paikallisten kanssa tuktukilla
B) elettiin herroiksi kivassa kahvilassa (pannaria, lassia, kahvia ja juustovoikkaria alle euron namnam)
C) loydettiin etsimamme temppeliaukiot
D) tingattiin onnistuneesti (hyva mieli myyjalle ja ostajalle)
E) kaytiin leffassa nakemassa mita kummallisin Bollywood action-musikaali Singham. Hidastukset eivat ole vaan trailerissa, kaytannossa puolet elokuvasta oli dressman-kavelya. Subeja ei ollut, mutta juonen kannalta tarkeimmat repliikit olivat englanniksi (koska se on coolia?): http://www.youtube.com/watch?v=mp-XqCrCi6I
Olo on Tom of Finland the moviesta huolimatta jatkuvasti vahan jannittynyt. Syita seuraavat:
A) Paskataudin pelko
B) Uskomattoman vaikea suunnistus sokkeloissa
C) Monsuunisade ja kura (sade tosin myos tunnelmallista)
D) Irrallinen, paamaaraton ja joukkoonkuulumaton olo (Patanissa ei kauheasti muita turismoja nain off seasonina nay)
E) Syyllisyydentunto omasta rikas lankkari-roolista. Japanissa oli helppo sniiduilla kahvilassa tai tuhlailla sushimestassa, kun tiesi elintason olevan samaa kuin Suomessa. Taalla suhde paikallisiin on pakostakin vahan kiero. Eilen kuitenkin jutskailtiin jo vahan kahvilassa paikallisten nuorten kanssa ja koitetaan saada vahan kontaktia tarjoilijoihin jne. Keskustelut vaan pysyttelevat kovasti mainostamisen puolella. Esim. eilen raflassa sanoin tarjoilijalle, etta silla on kiva t-paita. Tahan ilmiselva vastaus oli, etta kivoja paitoja on lisaa, Ma'min pitaa tulla uudestaankin syomaan isolla kaveriporukalla niin nakee ne kaikki! ...
Kulttuurishokin oireet tunnistettu. Madventures oppaassa kuvailtiin tata hyvin, saali ettei se ole mukana. Muistelen parannuskeinoiksi kuitenkin chillaamisen, pannukakunsyomisen, parranajolla kaynnin (jatan taman Sampolle) ja muiden lankkareiden kanssa juttelemisen. Huomenna varmaan muutetaan Kathmandun puolelle nykyista guesthousea vahan vilkkaampaan hostelliin freak streatille tai sinne pahamaineisen turistikkaaseen Thameliin.
Taalla matkustaminen tuntuu olevan ihan eri sarjasta kuin reissun aikaisemmat kohteet. En aikaisemmin ole ollut nain koyhassa maassa (Mexicossakin oli koko ajan paikallinen kainalossa), joten kokemus on ihan uudenlainen. Kliseiset tunteet nousevat pintaan ja tuntuu kylla aika mahtavaltakin, etta saatiin viimeiseksi kohteeksi jotain nain erilaista. Onko teilla maailmanmatkaajilla, jotka olette heiluneet Intiassa ja muissa viela vilisevimmissa paikoissa, jotain vinkkeja kulttuurishokin karkoittamiseen? Onneksi on Sampo mukana niin olo ei ole sentaan yksinainen. Hemmokin tulee parin paivan paasta, voi etta odotetaan sita!
Pian taas aamiaiselle alakertaan ja uudelleen seikkailujen pariin, kirjoiteltaa kommentteja kamut ;)
A) matkattiin paikallisten kanssa tuktukilla
B) elettiin herroiksi kivassa kahvilassa (pannaria, lassia, kahvia ja juustovoikkaria alle euron namnam)
C) loydettiin etsimamme temppeliaukiot
D) tingattiin onnistuneesti (hyva mieli myyjalle ja ostajalle)
E) kaytiin leffassa nakemassa mita kummallisin Bollywood action-musikaali Singham. Hidastukset eivat ole vaan trailerissa, kaytannossa puolet elokuvasta oli dressman-kavelya. Subeja ei ollut, mutta juonen kannalta tarkeimmat repliikit olivat englanniksi (koska se on coolia?): http://www.youtube.com/watch?v=mp-XqCrCi6I
Olo on Tom of Finland the moviesta huolimatta jatkuvasti vahan jannittynyt. Syita seuraavat:
A) Paskataudin pelko
B) Uskomattoman vaikea suunnistus sokkeloissa
C) Monsuunisade ja kura (sade tosin myos tunnelmallista)
D) Irrallinen, paamaaraton ja joukkoonkuulumaton olo (Patanissa ei kauheasti muita turismoja nain off seasonina nay)
E) Syyllisyydentunto omasta rikas lankkari-roolista. Japanissa oli helppo sniiduilla kahvilassa tai tuhlailla sushimestassa, kun tiesi elintason olevan samaa kuin Suomessa. Taalla suhde paikallisiin on pakostakin vahan kiero. Eilen kuitenkin jutskailtiin jo vahan kahvilassa paikallisten nuorten kanssa ja koitetaan saada vahan kontaktia tarjoilijoihin jne. Keskustelut vaan pysyttelevat kovasti mainostamisen puolella. Esim. eilen raflassa sanoin tarjoilijalle, etta silla on kiva t-paita. Tahan ilmiselva vastaus oli, etta kivoja paitoja on lisaa, Ma'min pitaa tulla uudestaankin syomaan isolla kaveriporukalla niin nakee ne kaikki! ...
Kulttuurishokin oireet tunnistettu. Madventures oppaassa kuvailtiin tata hyvin, saali ettei se ole mukana. Muistelen parannuskeinoiksi kuitenkin chillaamisen, pannukakunsyomisen, parranajolla kaynnin (jatan taman Sampolle) ja muiden lankkareiden kanssa juttelemisen. Huomenna varmaan muutetaan Kathmandun puolelle nykyista guesthousea vahan vilkkaampaan hostelliin freak streatille tai sinne pahamaineisen turistikkaaseen Thameliin.
Taalla matkustaminen tuntuu olevan ihan eri sarjasta kuin reissun aikaisemmat kohteet. En aikaisemmin ole ollut nain koyhassa maassa (Mexicossakin oli koko ajan paikallinen kainalossa), joten kokemus on ihan uudenlainen. Kliseiset tunteet nousevat pintaan ja tuntuu kylla aika mahtavaltakin, etta saatiin viimeiseksi kohteeksi jotain nain erilaista. Onko teilla maailmanmatkaajilla, jotka olette heiluneet Intiassa ja muissa viela vilisevimmissa paikoissa, jotain vinkkeja kulttuurishokin karkoittamiseen? Onneksi on Sampo mukana niin olo ei ole sentaan yksinainen. Hemmokin tulee parin paivan paasta, voi etta odotetaan sita!
Pian taas aamiaiselle alakertaan ja uudelleen seikkailujen pariin, kirjoiteltaa kommentteja kamut ;)
Kai te kapuatte Sagarmāthān laelle kun siellä päin olette?
VastaaPoistaLähetin eilen mailia. Köyhin maa mulle on ollut Palestiina eli kovin olen elintasopaikoissa matkustanut. Tietysti köyhyyttä näkee kaikkialla mutta se on eri juttu.
VastaaPoistaKulttuurishokkia lisää varmaan myös matkaväsymys. Kuten sanoit, Japanin jälkeen ero on erityisen iso. Jos olisitte tulleet Mongoliasta Nepaliin, ei ehkä tuntuisi ihan samalta?
Kuullostaa hurjalta ja hienolta joka tapauksessa!
Ehkä pitää vaan antaa aikaa eli chillailla rauhassa. Vaikka sitten hostellilla lukien kirjaa tai jotain. Kivaa kun Hemmo tulee sinne pian niin länkkäreitä on enemmän :)
VastaaPoistaVietettiin Pasin kanssa minikaupunkiloma Helsingissä: Nukuttiin pitkään, valvottiin myöhään ja katsottiin paljon MTV:tä. Käytiin me Korkeasaaressa ja Kiasmassakin. Ja Julian kanssa Katajanokalla uimassa ja Varpun ja Paulin luona kyläilemässä.
Seuraavaksi mennän Raumalle Pasin suvun luokse. Ehkä mä pääsen ekaa kertaa elämässäni Mustan pitsin yöhön! Otsin pitsipaidan mukaan että pääsen tunnelmaan.
Aattelen teitä joka päivä! (vaikka en pääse nettiin kovin usein)