Taalla me kahdestaan surffailaan! Huhujen mukaan pojat olisivat tanaan matkalla Tokyoon. Toivottavasti nekin bloggailee pian niin tiedetaan mika meno :)
Akira, meidan couch surfing host on 35 vuotias salariman, joka tyoskentelee Umeda sky buildingissa IT help deskina. Se valvoo oisin kahteen, lahtee toihin seitsamalta ja paasee kotiin kahdeksalta, on kahden vuoden cs urallaan houstannut yli 50 ihmista (!), soitaa kongoja ja sai juuri valmiiksi saveltamansa bossanova soul levyn nauhoituksen. Nyt Akira on paattanyt vaihtaa paasoitintaan pianoon ja harjoittelee joka ilta 2h soitinta, johon ei ole koskaan aikaisemmin tutustunut. Aikaansaava kaveri.. Akiran tyttoystava Hitomi laulaa sen bandissa ja tyoskentelee paivisin kahvilassa. Hitomilla on kaksi salaista kakkureseptia ja se unelmoi jonain paivana perustavansa oman kahvilan. Me saatiin maistaa toista herkkukakkua ja se oli oishii! Jotenkin niin anime-elokuvamaista naihden elama ja reaktiot. Varsinkin Hitomi on hirmu suloinen ja liikuttui melkein kyyneliin, kun kehuttiin sen kakkua. Akira unelmoi matkasta Brasiliaan, mutta sanoo, etta toista on mahdollista saada maksimissaan 7 paivan lomaa, joten sen haaveen voi unohtaa. Aikamoinen yhteiskunta, jossa jatkuvasti 12h mittaista tyopaivaa tekeva ihminen ei voi saada koskaan pidempaa lomaa. Opittiin myos, etta Japanissa koulutus maksaa tuhottomasti ja vakuutuksella ostetaan terveydenhuolto. Ihmettelen vaan, mista ne kalliit hinnat sitten tulevat jolleivat veroista?
Me nukutaan taalla mukavasti futonilla tatamihuoneen vieressa ja katsellaan ikkunasta maisemaa vuorille. Ainoa huono puoli Akiran kampassa on, etta taalta kestaa pitkaan keskustaan erinaisilla junavalineilla. Japanin metro on monimutkaisin kaikista tahan asti kohtaamistamme. Valtion junaverkko risteilee yksityisten kanssa, metro ja junaverkot samoin. Samalta raiteelta saattaa lahtea junia eri suuntiin ja kaikki junat eivat pysahdy kaikilla asemilla. Kaikilla asemilla nimia ei ole kirjaimin, pelkastaan merkeilla. Valilla on kestanyt 2h taalta paasta keskustaan. Eilen kaytiin shoppailualueilla ihmettelemassa japanialaista kraasaa ja huisia meininkia. Osaka on tosi erilainen kuin Kyoto, mutta valilla on kivaa nahda kunnon hulinaa! Illalla kaytiin syomassa Akiran kanssa sen lempi okonomyaki-mestassa. Tanaan ajateltiin kayda yllattamassa Hitomi sen kahvilalla ja katsomassa maisemaa Akiran tyopaikan tornista (tyopaikalle sisaanpaasy tosin on forbidden).
t. Sofia
Akira, meidan couch surfing host on 35 vuotias salariman, joka tyoskentelee Umeda sky buildingissa IT help deskina. Se valvoo oisin kahteen, lahtee toihin seitsamalta ja paasee kotiin kahdeksalta, on kahden vuoden cs urallaan houstannut yli 50 ihmista (!), soitaa kongoja ja sai juuri valmiiksi saveltamansa bossanova soul levyn nauhoituksen. Nyt Akira on paattanyt vaihtaa paasoitintaan pianoon ja harjoittelee joka ilta 2h soitinta, johon ei ole koskaan aikaisemmin tutustunut. Aikaansaava kaveri.. Akiran tyttoystava Hitomi laulaa sen bandissa ja tyoskentelee paivisin kahvilassa. Hitomilla on kaksi salaista kakkureseptia ja se unelmoi jonain paivana perustavansa oman kahvilan. Me saatiin maistaa toista herkkukakkua ja se oli oishii! Jotenkin niin anime-elokuvamaista naihden elama ja reaktiot. Varsinkin Hitomi on hirmu suloinen ja liikuttui melkein kyyneliin, kun kehuttiin sen kakkua. Akira unelmoi matkasta Brasiliaan, mutta sanoo, etta toista on mahdollista saada maksimissaan 7 paivan lomaa, joten sen haaveen voi unohtaa. Aikamoinen yhteiskunta, jossa jatkuvasti 12h mittaista tyopaivaa tekeva ihminen ei voi saada koskaan pidempaa lomaa. Opittiin myos, etta Japanissa koulutus maksaa tuhottomasti ja vakuutuksella ostetaan terveydenhuolto. Ihmettelen vaan, mista ne kalliit hinnat sitten tulevat jolleivat veroista?
Me nukutaan taalla mukavasti futonilla tatamihuoneen vieressa ja katsellaan ikkunasta maisemaa vuorille. Ainoa huono puoli Akiran kampassa on, etta taalta kestaa pitkaan keskustaan erinaisilla junavalineilla. Japanin metro on monimutkaisin kaikista tahan asti kohtaamistamme. Valtion junaverkko risteilee yksityisten kanssa, metro ja junaverkot samoin. Samalta raiteelta saattaa lahtea junia eri suuntiin ja kaikki junat eivat pysahdy kaikilla asemilla. Kaikilla asemilla nimia ei ole kirjaimin, pelkastaan merkeilla. Valilla on kestanyt 2h taalta paasta keskustaan. Eilen kaytiin shoppailualueilla ihmettelemassa japanialaista kraasaa ja huisia meininkia. Osaka on tosi erilainen kuin Kyoto, mutta valilla on kivaa nahda kunnon hulinaa! Illalla kaytiin syomassa Akiran kanssa sen lempi okonomyaki-mestassa. Tanaan ajateltiin kayda yllattamassa Hitomi sen kahvilalla ja katsomassa maisemaa Akiran tyopaikan tornista (tyopaikalle sisaanpaasy tosin on forbidden).
t. Sofia
Gourmet-kerhon jälkeen yöllä. Oli superkiva ilta Anun ja Mikon pihalla, teemana Kiina. Japani kuullostaa taas niin sellaiselta, että haluan sinne(kin). Teillä on hieno upea matka!
VastaaPoistaMä olen hyvin onnellinen, kun Otto pääsi!
Muuten me ollaan vain tehty kivitöitä koko viikko tähän asti. Lotta & Pasi tulibat eilen ja on ollut kivaa niiden kanssa. Huomenna Juliakin kerääntyy tänne. Synttäriä on tarkoitus viettää nyt jälkikäteen.
Ikävä teitä. Voisin oikeastaan soittaa huomenna. Samponko puhelimeen vastaatte? Vai onko Sofialla kännykkä mukana/ toiminnassa Japaniassa?
Soita kivaa! KLo 7-13 (teidan aikaa) olisi hyva, sen jalkeen mennaan syomaan Akiran kanssa ja yobussiin. Ollaan seurailtukin teidan pihatoita, nayttaa hienolta! Oon ehdottoasti sita mielta, etta sun ja Juhan pitaisi tulla Japaniin. Viihtyisitte taalla niin hyvin kaiken ruoan, kulttuurin ja luonnon keskella. Sampon puhluuriin puhelut, omani ei toimi taalla.
VastaaPoista